Tapahtumia kerrakseen

Enpä tosiaan tiedä mistä edes aloittaisin!? Meillä on tapahtunut niin hurjan paljon!

Aloitetaan nyt vaikkapa vauva asiasta :) Tottahan se vauvauutinen tosiaan oli, vaikka sitä on hieman vaikea ollut uskoa! Matkustaja kuitenkin vaikuttaisi pysyneen matkassa mukana ja tänään edetäänkin lukemissa rv 6+0
Pahoinvointia on ollut maisemissa jo viikon verran ja muutenkin vessassa saa ravata melko tiuhaan tahtiin!

Päätettiin, ettei turhaan salailla asiaa ja ollaankin kerrottu jokuselle ystävälle, minun vanhemmille ja sisaruksille ja  Ukon äidille, tarkoituksena on kertoa lopuillekin lähisukulaisille sitä mukaa kun nähdään.
Töissä sen sijaan ajattelin vielä odotella jonkin verran eteenpäin. Josko ainakin ensimmäisen neuvolan yli?
Äitiysvaatteita olen jo kaivanut käden ulottuville, edellisessä odotuksessa maha paukahti esiin aika nopeasti, joten tuskin se tälläkään kertaa huonommaksi jää?

Toinen isoiso juttu koskee asuntokauppoja, Käytiin tänään allekirjoittamassa kaupakirja ja maksamassa käsiraha ensimmäisestä ihkaomasta kodista! Edessä on vaan pitkä odottelu, saadaan asunto vasta tammi-helmikuun vaihteessa ja sitten varataan vielä pari viikkoa remontti aikaa. Uusitaan kylppärin vesieristeet ja kaakelit.
Lisäksi maalataan kaikki seinät ja vaihdetaan kattolistat, joihin edellinen omistaja oli onnistuneesti sohinut maalia.
Lisäksi saattaa olla, että tulee tehtäväksi jotain muita pikkujuttuja, mutta pääpiirteittäin melko vähällä päästään!

Tältä näyttää meidän tuleva takapiha :) Tykättiin tosi kovaa tästä täysin "yksityisestä" takapihasta, sillä tullaan ensi kesänä varmasti viettämään aikaa siellä ja paljon!

Nyt pitäisi vain löytää yhteinen sisustuksellinen maku! Siinä ihan riittävästi haastetta seuraavaksi vajaaksi kolmeksi kuukaudeksi!

Jännän äärellä...

Täälä on jännitävät ajat menossa! Tänään tai huomenna kuullaan saadaanko kämppä, josta tarjous tehtiin! Toki siihen tulee vielä kostausmittaukset ja muut ja muuttamaankin päästäisiin vasta helmikuussa, mutta silti!

Ja jännittävää on myös se, että perjantai aamuna raskaustestiin piirtyi kaksi viivaa! Nopeammin kuin uskottiinkaan, Mimmi antoi aikoinaan odottaa itseään, mutta nyt kerittiin hädintuskin päättää, että vauva olisi tervetullut!
Vielä ei kuitenkaan sovi hurrata, pientä vuotoa on ollut silti havaittavissa, joten aika näyttää pysyykö kyytiläinen vatsassa! Jos näin käy niin laskettu aika olisi 30.6 ja viikkoja tässä vaiheessa 4+1

Pidempää tutkailua ja raporttia tulee sitten, kun edes jompikumpi asia varmistuu!

Ryhtyisikö asunnolliseksi?

Ohoh... Aiemmassa tekstissä on pohjapiirrustus asunnosta, johon me tykästyttiin kovasti. Niin kovasti, että tehtiin siitä tarjous tänään. Tarjottiin siitä n. 8-9% alle pyyntihinnan ja ehtona, että myyjä maksaa taloyhtiössä syksyn aikana tehtävät remontit.

Saatiin samantien vastatarjous, jossa myyjä lupasi n. 4% pois alkuperäisestä pyynnistä ja maksaa nuo rempat. Tänään luvattiin pähkäillä mitä tehdään asian kanssa? Voitais vielä tarjota jotain tuolta väliltä???
JÄNNÄÄ!!!

Töissä on lähtenyt luistamaan kivasti. Vähitellen alan olla muutakin kuin jännityksestä värisevä ö aapisen laidalla :D
Ja alkaa tuo toimenkuvakin hahmottua! Kiirettä vaan on pitänyt niin vilkkaan, että ei ole tosiaan tännekään ehtinyt päivittelemään kuulumisia. On niin mahottoman monta rautaa tulessa ;)

Ehkäpä pidempi postaus luvassa lähitulevaisuudessa....

Viikonverranviisaampana!

Ensimmäinen viikko uusissa kuvioissa on takanapäin ja hengissä ollaan :)
Toki laskeutuminen oli pehmoinen, kun kaksi päivää viikosta meni koulutuksessa.
Mutta kaikinpuolin olen onnelinen tästä elämänmuutoksesta, sain mitä mainiompia työkavereita ja entisiäkin työkavereita näen päivittäin!

Ei silti... varmasti edessä on niitäkin päiviä, kun tuntuu, että hommasta ei tule mitään, mutta otetaan vastaan mitä tuleman pitää!

Mutta hei...asunnoista sitten taasen... Käytiin tosiaan keskiviikkona katsomassa yhtä rivaria, mutta siitä ei kyllä tule meille asuntoa! Se olis varmasti sopiva ikääntyvälle pariskunnalle, mutta ei lapsiperheelle!
Ensi keskiviikkona mennään katsomaan yhtä toista myyntiin tullutta rivaria 3 h+k+s 83,5 m2...
Vaikuttais aikas kivalle! Kuvien perusteella vois olla, että pääsis pelkällä maalilla??? Parempi kuitenkin odotella ens viikkoon ennenkö innostuu liikaa.

Vähän vaan nolottaa, kun ravataan noissa esittelyissä ja jostain syystä ne osuu AINA saman välittäjän asunnoiksi. Naisparka varmaan ajattelee, että me ei olla oikeasti edes ostamassa mitään :D
 Nyt pitäis varmistaa, että meillä on lainalle takaajat, muutenhan lainapuoli on pankin osalta kunnossa, mutta kaksi nimeä tarvitaan vielä jonkinnäköiselle summalle. Onneksi summa/takaaja ei ole ihan älyttömän suuri, vaan pitäisi olla n.5 vuodessa maksettu.

Mutta tässä vähän osviittaa pohjapiirrustuksen muodossa tuosta seuraavasta mitä aiotaan käydä katsomassa!

 Kyseessä on muuten päätyasunto, vaikkei se kuvasta käy ilmi. Ihan hyvä juttu sekin! Ja tuo takka olis meille enemmän ku sata jänistä :)

AsuntoAjatuksia...

Asuntokuume polttelee ihan hirmuisasti!
Eilen käytiin katsomassa yhtä asuntoa 4h+k+s 83,5 m2. plussaa olis tosi mukavat tilat ja se kolmas makkari! Hyvä kuntoinen ja kiva kämppä, mutta hissittömän kerrostalon 3. kerros :(

Huomenna ollaan menossa katsomaan rivitalo asuntoa 3 h+k 90 m2. Tämän plussaa on tietty maantasaisuus, upeaupea kylppäri (ei saunaa, mutta poreallas ja suihkukaappi), vähemmän huoneita ja hieman huonompi pohjapiirrustus. Lisäksi 12 000 € kalliimpi kuin tuo kerrostalo.


Ollaan etsiskelty kämppää jo jonkin aikaa, mutta vasta kuukauden verran ihan tositarkoituksella. Meidän hintatasoon löytyviä, sopivan kokoisia ja sopivalla pohjaratkaisulla olevia asuntoja on vaan aika vähän. Pääosa niistä kerrostaloissa.

Haaveissa olisi löytää mukava ja melko hyväkuntoinen asunto, jossa voitaisiin asua joku 2-4 vuotta ja sitten toivottavasti elämäntilanne sallisi omakotitalon rakentamisen! Ei siis mitään kovin isoja remontteja oltaisi innossa tekemään. kun joka tapauksessa oltaisiin vain "piipahtamassa".
 Sen verran kuitenkin, että halutaan saada kodista oman näköinen ja viihtyisä ja tietenkin ylläpitää asunto siinä kunnossa, että saadaan se myös myytyä.

Helpointa olisi tietysti kun voittaisi ensiviikolla lotossa :D

uudenmoisia työkuvioita!

Kävi sitten niin, että vaihdan huomenna työkuvioita! Aiemmin täällä kerroin olevani keskellä työnhakuprosessia ja minun onnekseni se päättyi uuteen virkaan.
Pitkältä tuntui odotella ensimmäisestä haastattelusta 2 viikkoa päätökseen, mutta vielä pidempi oli se 5 vuorokautta päätöksen jälkeen ennenkö asia julkistettiin! Kyseisenä aamuna oli ihan maha kipeänä, kun jännitin, mitä työkaverit sanoo minun äkillisestä työmaan vaihdosta!
Käytännössä katsoenhan jatkan töitä ihan samoilla nurkilla, samalla käytävällä kuin tähänkin asti. Organisaatio ja toimenkuva vaan vaihtui.
Meidän perheelle tämä oli kyllä melkoinen lottovoitto! Pääsin tosi haasteelliseen ja mielenkiintoiseen työhön, jonka hohtoa ei yhtään vähennä, että se tapahtuu yhdessä vuorossa! Ei sillä... en oikeastaan hirveän pahaksi pannut iltavuoroja, ne toi mukavaa vaihtelua elämään, mutta yhtään ei kyllä tule ikävä niitä klo. 4:00 aloitettuja työpäiviä! + että nykyisessä työssä tuntui, että minua puskettiin väen vängällä suuntaan johon en ollut halukas menemään!

Hei ja siitä toisesta projektista... Joka lomien loppumisen jälkeen on jäänyt vähän kesken!!!

Ensin oli tälläisiä...

Sitten tälläisiä...

Ja lopuksi tälläisiä!

Uuteen maaliin meni siis keittiön tuolit ja Millan syöttötuoli. Tavalliset tuolit onnistui aivan yli odotusten, vaikka osa on kyllä vielä vaiheessa... Tuo meidän projektipaja nimittäin sijaitsee vähän kauempana!

Syöttötuoli sen sijaan epäonnistui :(

Jostain syystä käyttämäni valkoinen kalustemaali ei meinaa ottaa pysyäkseen pinnassa. Saapi tuoli lähteä kirpparille kunhan ensin hankitaan Mimmille ikean juniorituoli! On se tuoli ihan hyvännäköinen, mutta ei tule kyllä kestämään kulutusta niin, että pysyisi siistinä!

Mimmi muuten vaihtoi hoitopaikkaa, palasi takaisin aiempaan hoitopaikkaansa ja oli kuin ei koskaan olisikaan ollut poissa :) Hyvä niin!

Minne se loma meni?

Höh... Loma se vaan alkaa olla takanapäin! 3 viikkoa meni enimmäkseen sairastaessa, mutta on sitä jotain saanut aikaiseksikin. Tälläkin viikolla ehdittiin tapaamaan monta ystävää ja sukulaista. Ehkäpä viikon hauskin tapaaminen oli vierailu perheeseen, jossa on Mimmin ikäinen poika... Ihan muutaman tunnin tarkkuudella :D ja reilun kolmen kuukauden ikäiset kaksoset. Kaksoset oli tietenkin aivan ihanat (ja tekivät epäilemättä "hyvää" piinaavalle vauvakuumeelle!), mutta hienointa oli kyllä nähdä, miten hienosti Mimmi ja Poitsu leikkivät yhdessä.

Tänään olisi tarkoitus siivoilla kämppä kondikseen, motiivatio on vaan päässyt livahtamaan johonkin penkin alle!?! Oisko kukaan nähnyt sitä?
On sitä sentään jo sängystä lähteneet lakanat pesuun ja koneessa pyörii toinen koneellinen pyykkiä. Enää olis sitten imuroinnit moppaukset ja se tämän hetkinen ärsytyksen aihe.... Tiskikoneen tyhjäys ja täyttäminen...

Hei, mutta muutama kuvatus niistä projekteista niinkuin jossain vaiheessa lupasin...

Isoäidin neliöistä virkkaantuu viltti Mimmille... Ei olisi enää paljoa jäljellä, kokoa tälle tulee n. 100*140 cm

Näistä kankaista on tulossa päiväpeitto Mimmin sänkyyn, ehkäpä jo huomenna kuva valmiista peitosta?!

Tuollaisia siis muunmuassa meneillään, tämän loman isoin proggis on kuitenkin ollut meidän keittiön tuolien maalaaminen uudelleen! Niistä mulla ei ole kuvaa lisätä, mutta ehkäpä huomenna... Loppusuoralla alkaa onneksi olla sekin urakka!

Myrskytuulia?!?

Eipäs sittenkään kuvia projekteista tähän postaukseen... Laiska mikä laiska, ei ole saanut aikaiseksi kaivaa kameraa tuolta pölyä keräämästä!

Jotain kerrottavaa on kuitenkin... Täällä nimittäin jännätään!
Hain ihan vähän arkaillen yhtä avointa työpaikkaa parisen viikkoa sitten ja yllätyksekseni pääsin haastatteluun!
Haastattelu oli viime perjantaina ja meni ainakin omasta mielestäni kohtalaisen hyvin...
Ja kaiketi heistäkin, koska tänään tuli kutsu soveltuvuustesteihin! Tarkempi ajankohta ratkeaa tän viikon aikana.

Nyt jo on lottovoittaja fiilis! Toivottavasti vielä aukeaa se työpaikkakin ja juuri siitä tehtävästä, jota hain. Minut testataan samalla muitakin paikkoja varten, mutta ei mikään houkuttaisi enemmän kuin se mitä alunperinkin hain...
Jänskäilyä siis edessä!

Sitä olikin tänään sitten hyvä purkaa siivoamiseen! Vaatehuone on taas vaihteeksi järjestyksessä ja muuten tuli pyöräytettyä normaalit viikkosiivot.
Meillä ne pitää sisällään yleisen järjestelemisen, pölyjen pyyhinnän, imuroinnin ja moppauksen...
Kivan puhtaan tuntuista taas. Viikossa... Ja tässä tapuaksessa vähän reilussakin... kerkeää ainakin meille kertymään ihan uskomaton määrä moskaa ja kissankarvoja, vaikka niitä yritetään pitkin viikkoa taltuttaa rikkalapion ja harjan avulla... Toisinaan vaan tuntuu, että meillä on vähän liian vähän neliöitä asukasta kohti, Mimmi kun ottaa ensimmäisen lelun laatikosta niin tuntuu, että täällä on markkinat käynnissä.

Ah kunpa vain pääsisi muuttamaan isompiin tiloihin... Jep.. Ja kun lottovoitto osuisi kohdalle!

Tautiparantola

Ensimmäinen potilas oli siis tuo Mimmi, joka sairastelikin kuumeen parissa peräti viikon. Korvatulehduskin löyty ja kurkussa näkyi peitteitä ja suuta ja kurkkua lapsi enimmäkseen itkikin!
Noh... tuskin oli tyttöä saatu kuntoon, kun alkoi ilmetä viitteittä minun sairastumisestani ja tässä sitä ollaan...
Alas lskee jotenkin jugurtti ja hedelmäsose, vaan kun nekin tuppaa kirveltämään!

Uskoisin, että meille on rantautunut taasen enterorokko. Viime kerralla onnistuin sen itse välttää ja tällä kertaa en tytön kanssa oikein hoksannut edes ajatella sitä, kun ei lääkärikään puhunut kuin kurkun peitteistä.

Hirvittävä tauti, eniten kyllä säälittää, että tuo Mimmi joutui moisesta kärsiä... Itselläkin alkaa olla jo pipo niin kireellä, kun ei saa syötyä!

Siinä siis osasyy vallinneseen hiljaiseloon, toinen syy on ollut pieni muotoinen ahkerointi käsitöiden parissa, joista voisin oikeastaan lupailla kuvia seuraavaan postaukseen!

Kuumepotilas ja peltipoliisi

Heräsin yöllä, kun oli niin mahdottoman kuuma! Ihmekös tuo, kun viereen oli jossain vaiheessa kömpinyt pikkuinen kuumepaketti... Reppana pieni oli illalla suorastaan hyperaktiivinen, mikä tuntuu olevan meillä jokin kuumeen nousun etiäinen.
Onneksi ukolla oli iltavuoro, joten kaksikko jäin ihanasti nukkumaan, kun minä silmät ristissä suuntasin töitä kohti... 6 tehokasta tuntia työntekoa ja sitten autonnokka kotia kohti päästämään ukkokulta töihin, ja kuinkas ollakkaan... Matkalla oli se samainen peltipoliisi, joka on ollut siinä samassa kohdassa jo viimeiset viisi vuotta ja aina olen siihen samaa vauhtia ajanut. Tismalleen kuten tänäänkin, mutta mitä ihmettä?!? *RÄPS* niin sitten pääsin poseeraamaan... Saas nähdä kuinka pian lappu löytää oikean osoitteen ja päästäänkö pelkällä varoituksella.

Kotona sitten odottelikin tytteli yllättävän reippaan oloisena, mutta hyvin pian kuume otti taas vallan. Titi-nallea katsellessa on mennyt siis meidän päivä. Ikävää on, että ruokahalut on menneet kuumeen eeltä pakoon. Just kun eilen kylvyssä iloitsin, että meidänkin kirpulle on alkanut kertymään edes vähän pömppistä <3

Että sellaisilla eväillä viikonloppuun... Meni suunnitelmat vähän uusiksi, mutta saadaanpahan hyvällä omalla tunnolla ottaa vähän iisimmin!

Kapinoisinko kanssa?

Päivän sana tuntuu olevan kapinointi... Ympäri eurooppaa kapinoidaan ties minkä asian puolesta, suurieleisimmin ehkä Lontoossa, minkä lie asian puolesta? Se taitaa olla epäselvää mellakoitsijoillekin?

Minä olen osallistunut kaksi kertaa elämäni aika mielenilmaukseen. Ensimmäisellä kerralla marssittiin opintotuen korottamisen puolesta, mielestäni olisi edelleen marssittavaa senkin asian puolesta.

Toinen mielenilmaus osoitettiin kotikaupunkimme päättäjille, kun he olivat luopumassa kotihoidontuen kuntalisästä. Ja nyt tuntuu, että samaan osoitteeseen pitäisi taas suunnata syyttävää sormea.

Tällä kertaa perään kuuluttaisin toimivampaa päivähoitopalvelua!
Minä ja mieheni teemme molemmat vuorotyötä, minun työvuoroni ajoittuvat välille 04-01 ja mieheni työt välille 06-21.45  Ja tästä syystä 2,5 vuotias tyttäremme siirtyi 24/7 vuoropäiväkotiin tämän kuun alusta.
Kyseisessä hoitopaikassa tarjotaan hoitoa vain lapsille joiden vanhemmista molemmat tekevät vuorotyötä.

Nyt, kun Ukko syksyllä aloittaakin opiskelun, hänellä tulee todennäköisesti käymään työsopimus katkolla. ja hän on syksyllä x-aikaa ilman vuorotyötä, viimeistään joulun aikaan kuitenkin palaa vuorotyöhön ja mahdollisesti vielä 3-vuorotyöhön :(
Tilanne on kuitenkin se, että meidän täytyisi nyt vaihtaa syyskuun alusta taas hoitopaikkaa ja sitten seuraavan työkauden alkaessa hakea uudestaan paikkaa tuonne vuoropäiväkotiin?

Varmasti tietenkin kaupungille taloudellisempaa näin... Mutta entäpä minun pieni lapseni? Kenen mielestä on reilua, että hän on kuukauden sielä, kolme kuukautta täälä, kuukauden taas sielä ja sitten pari kuukautta tuola!
Pätkätyöt ovat päivän sana, mutta miksi päiväkodeissa ei osata sopeutua niihin? Jos haluan alennusta päivähoitomaksuihini, minun täytyy sitoutua alennukseen oikeuttavaan hoitoaikaan aina kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, eikä hoitopaikankin tulisi sitoutua tarjoamaan minulle hoitoa aina kolmen kuukauden "siirtosuojalla", siirto toiseen hoitopaikkaan tapahtuisi vasta, jos en kolmeen kuukauteen ole täyttänyt hoitopaikkaan vaaditavia ehtoja?

Vai tarvisiko kaupungin tarjota hieman useammassa päiväkodissa varhaisiakin aukioloaikoja? Käsittääkseni ei ole mitenkään tavatonta, että ihmiset menevät klo 6.00 töihin? Joutuuko kukaan muu painiskelemaan asian kanssa kuin minä?
Alunperin, kun hain Mimmille ensimmästä hoitopaikkaa sain päivähoidon aluejohtajalta palautetta "hankalista työajoistani", hän kehotti "miettimään vähän lapsenkin parasta". Se satutti, ei kai kukaan äiti olisi raahamassa lastaan hoitoon ennen kukonlaulua, jos vaihtoehtoja olisi olemassa?

Tuntuu hyvin ristiriitaiselta, kun sama kaupunki ensin patistaa  pienten lasten vanhempia työelämään (kuntalisän poistamalla) ja sitten soimaa samoja vanhempia lasten hoitoon tuomisesta! Ei kuulosta järin lapsiystävälliseltä kaupungilta!

Kissan kohtalo

Meidän perheeseen kuuluu tällä hetkellä myös yksi karvainen lapsi.Kollikissa 5v. on oikea lötköpötkö, mutta niin vaan se tempaisi eilen! Livahti päivällä oven raosta, ihan huomaamatta ja lähti seikkailemaan omille teilleen.

Oltiin Ukkokullan kanssa molemmat iltavuorossa ja kun mies ensin illalla palasi oli täällä odottanutkin yllätykseksi tyhjä koti! Miehellä oli nukkuva Mimmi hoidettavana, joten ei kovin laajoja etsintöjä päässyt tekemään. Minä sitten sydän sykkyrällä huolesta tein vielä viimeisen välin töissä ja poljin 15 km työmatkan, minkä helkamasta lähti!

Kissiteltiin ja huudeltiin, mutta ei ketään kuulunut pihamaan puskista ja kätköistä. Lopulta ajattelin mennä toviksi istuskelemaan terassille ja odottelemaan karkulaista näkyväksi.
Ja mikä kaamea näky siellä odottikaan!!!
Pitkin terassin ikkunaa oli verisiä kissantassun kuvia! Siinä vaiheessa pääsi poru, toinen raukka on loukkaantuneena käynyt apua maukumassa lasin takana, eikä kukaan ole päästänyt sisään. Mihin lie mennyt sitten tekemään kuolemaa!?!

Ukkokulta lähti vielä kanssani tutkimaan pihan puskien alustoja, josko löytyisi edes jotain haudattavaksi, mutta turhaan... Oltiin jo luovuttamassa, kun ukko yhtäkkiä huomasi jotain liikettä sivummalla ja lähti vielä tarkistamaan yhden pensaan ja tottatosiaan! -siellä oli Kissa ihan ehjän ja ulkoisesti hyvin tyytyväisenä itseensä!
Tarkempi tarkastelu osoitti seikkailijamme olevan täysin haavoittumaton. Jotain verisiä karvoja oli valkoisissa tassun kärjissä, oli tainnut Kissa saada elämänsä saaliin ja yrittänyt sitä käydä ikkunalla esittelemässä?!?

Kissa sai kylvyn ja pääsi yöksi karanteeniin kylppäriin, aamulla oli sitten vuorossa loishäätö. Terassin tarkempi tarkastelu kyllä hieman hämmensi! Yhden yhtäkään verijälkeä ei löydy terassin laudoitukselta, eikä vaalealla kankaalla verhoillulta sohvalta siinä ikkunan edessä!?! Lieneekö Kissa lentänyt siihen ikkunalle sotkemaan?


Onneksi tarinalla oli kuitenkin onnellinen loppu!

Laina boksereissa...

Tänä aamuna piti käydä varkaissa Ukkokullan alusvaatelaatikolla. Kyseessä ei ollut mikään uusien elämyksien tavoittelu tai seuraus laiskasta pyykinpesusta, tuli vaan tuossa taannoin harrastettua fillarointia hieman epäsopivassa asustuksessa ja seurauksena tietenkin rakko tuolla herkimmällä alueella. omat naisellisen pienimuotoiset alkkarit hankasivat ja niinpä ajattelinkin löytää helpotuksen!
Ja voi pojat! Totisesti kyllä mieheillä on paljon mukavammin asiat, ensi tilassa täytyy poiketa kaupasta tonkimaan urheilu käyttöön bokserimallisia alkkareita!

Ensi viikolla niille tuleekin käyttöä, kun työmatkat taittuu fillarilla.Oltiin tiistaina lähdössä uimaan, laiskanpuoloisesti startattiin Passatti pihasta ja mitäs ihmettä... No äänestä päätellen taas meni puola! Siellä se mokoma nyt parkkiksella viettää kesälömaa sillä vasta seuraavan viikon perjantaille saatiin huoltoon aika, ja työmatkat on nyt sitten jomman kumman taitettava fillarilla ja ensi viikolla se tulen olemaan minä.
Eilisilta meni ylitöissä, muka ASP- säästöjä karttuttaen, mutta kissanviikset... Autohuoltamollehan ne ylityöeurot saa kantaa! Toisaalta myös Ukolle tuli eiliselle ylimääräinen työvuoro, joten ehkä se vähän tasaa puntteja. Anoppi ihanainen onneksi pääsi katsomaan Tytön perään, että saatiin työt hoidettua!

Nooh.. Ehkäpä ne kartutetut kesäkilotkin karttuu ens viikon fillareilla?!?

Sen tuurauksen loppu

Kesä alkaa olla loppumassa, kun heinäkuun viimeinen viikko pyörähtää käyntiin, kohta koulut alkaa ja viljat puidaan pelloilta,samaan syssyyn saa kaivaa kumpparit kaapista ja lähteä puolukka metsälle! Mun tapauksessa täytyy kyllä suunnata ensin kumppari ostoksille!

Kesän loppuessa loppuu myös kesätuuraukset! Niitä on varmaan kukin vuorollaan tehnyt ja useimmat varmaan samalla "siperia opettaa"-kaavalla. Siis minimi opastuksella vaan hoitamaan uutta pestiä, pikkuhiljaa sulle selviää, että kaikki muutkin asioista vähääkään tietävät viettävät myös aikaansa missä lie mökeillä tai lapissa patikoimassa, eivät kuitenkaan työpöytänsä ääressä selaten sähköpostia tai työpuhelimeen vastaten. Siinähän sitten sävellät ja hoidat duunias parhaan mukaan. Seuraavan kesänä ehkä helpottaa, kun kuvio on jo edelliseltä vuodelta tuttu.
Täälläkin on siis neljän viikon lomitus jakso jäämässä taakse, huomenna vielä perehdytetään lomalla rentoutunut vakkari ajantasalle ja palataan oman sorvin ääreen! On jo aikakin!
Mun lomitustuskaa varjosti vielä AH! niin ihanat työajat... Aamulla klo 03:45 istumaan tietokoneen ääreen ja suunnittelemaan mahdollisia muutoksia päivän tuotantoon, iltapäivällä lähdet sitten, kun hommat tuli hoidettua eli...ööö ekalla viikolla lähes säännönmukaisesti klo15:00. Niinpä niin, krooninen väsy on ystäväni, mutta onneksi sen on nähnyt tilinauhassakin!
Haikein ja helpottunein fiiliksin luovutan tuuraus penkkini (Martelan logic400) takaisin omistajalleen! Duuni on ollut mukavaa, joskin melko haastavaa, mutta autuus tietää, että jatkossa voi ihan hyvin katsoa ysin tv-sarjat ja silti saa mukavat yöunet joka yö.

Ja mihin ikinä joutuu sen kaiken ylimääräisen vapaa-ajan kanssa, kun jatkossa työpäivätkin on taas tasan 8,5h ei enempää ei vähempää!
Jospa se aika hurahtaisi blogia päivitellessä?